Olkapää-yläraaja

Olkapään yleisimpiä vaivoja on aiemmin nimitetty ’ahdasolkasyndroomiksi’, jota esiintyy eniten työikäisillä. Tuolloin ajateltiin, että lapaluun luisen katon ja olkaluun välinen tila ahtautuu ja siinä välissä olevat kudokset puristuvat ja ärsyyntyvät.  Kun hartia ja lapaluu sen mukana kiertyvät eteen päin (kumara hartiaryhti), lapaluun luinen katto pyörähtää eteen päin ja alas päin pienentäen sen alla olevaa tilaa. Usein syndroomaan sisältyy lisäksi myös olkapään ja lapaluun jäykkyyttä kättä ylös päin nostaessa.

Nykytietämys on kuitenkin osoittanut, että näin yksinkertaisesta asiasta ei ole kyse. Ko. vaivaa löytyy myös hyväryhtisiltä, ja toisaalta kumaran ryhdin omaavilla ei automaattisesti ole olkapäävaivaa. Ja itse asiassa jänteen tarkemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että varsinainen ärsytyskohta on usein jänteen alapinnalla, ei yläpinnalla, joka ärsyyntyisi ahtauden vuoksi.

Eli kyseessä saattaa olla jänteen sisäinen prosessi, jonka kehittymissyytä ei vielä täysin tiedetä. Luultavasti kuitenkin kuormitus- ja ympäristötekijät, tavat ja tottumukset, ravinto ja geenit  vaikuttavat ongelman kehittymiseen.

Itsehoitona roikkuminen on erittäin tehokas ja helppo menetelmä olkapään toiminnan parantamiseksi. ’Ahdasolkaisille’ sopii passiivinen roikkuminen, jossa hartiat päästetään nousemaan korviin saakka. Löysän olkapään kohdalla on järkevämpi tehdä aktiivista roikkumista, jossa lapaluita jännitetään alaspäin, eikä päästetä niitä nousemaan korviin.

pass hang     akt hang

Perustavoite kaikille ihmisille ikään katsomatta olisi pystyä roikkumaan passiivisesti jalat ilmassa minuutin ajan. Käytännössä harva siihen kylmiltään pystyy, mutta ei muuta kuin aloittamaan.
1 min roikkuminen vaatii olkapäästä ja yläselästä liikkuvuutta ja voimaa. Ihan samoin kuin arki. Sen kun pystyy tekemään, arkikin sujuu helpommin. Tietenkään ei olisi haitaksi vahvistaa lapaa tukevia lihaksia. Niihin vinkit löytyy niska-hartia -osiosta.

Lue lisää vinkkejä
Niska-hartia
selkä
lonkka-alaraaja

Fysioterapeutti Toni Gallén